Yhdistys järjestää retkiä ja luentotilaisuuksia, joissa kuullaan esityksiä lääketieteen, sairaanhoidon ja laajemmin terveydenhuollon historiasta. Vuosittaiset kesä- tai syysretket suuntautuvat kohteisiin, jotka liittyvät näihin aihepiireihin.
Ajankohtaista
Tulossa
22.4. 2026 klo 17 tutustuminen Heidekenin historiaan ja nykytoimintaan Perhetalo Heidekenin tiloissa.
Perhetalo Heideken, osoite Sepänkatu 3.
Synnytyssairaalasta Perhetaloksi, Mannerheimin lastensuojeluliiton V-S:n järjestöpäällikkö Katja Rippstein esittelee entistä ja nykyistä toimintaa. Mahdollisuus myös tutustua tiloihin ja vanhoihin valokuviin.
Ilmoittautuminen viimeistään perjantaina 17.4. sihteerille, samalla voi ilmoittaa erityisruokavaliotoiveet liittyen kahvitarjoiluun. Tilaisuus on maksuton. Rakennus ei ole täysin esteetön. Osallistujamäärä max 40.
Syysretki lauantaina 5.9. Tammisaareen
Syysretki tehdään lauantaina 5.9. Tammisaareen, jossa tutustumme Raaseporin sairaalan sairaalamuseoon. Käymme myös Chappen näyttelyissä, jossa esillä on museon lahjoittajan , lääketiet. tohtori Albert de Chapellen barokkihopeaesineitä sekä Erika Adamssonin ja Katja Syrjän taidetta liittyen Tove Janssonin saareen. Tarkemmat tiedot myöhemmin.
Tapahtunutta
Kevätkokous pidettiin 18.3.2026. Kokouksen alussa oli yhdistyksen vuosikokous, jossa esillä sääntömääräiset asiat.
Vuosikokousesitelmän piti prof. Kirsi Vainio-Korhonen, joka kertoi turkulaisista kätilöistä ja synnytyksistä 1800-luvun alkupuolella. Turkuun perustettiin Suomen ensimmäinen kätilöoppilaitos ja synnytyssairaala 1816. Turussa toimi 1800-luvun alkupuolella samanaikaisesti kymmenestä viiteentoista kätilöä. Synnytyssairaala oli suunnattu erityisesti huono-osaisille, yksinäisille synnyttäjille. Perheenäidit synnyttivät poikkeuksetta kotona. Tutkimus on osoittanut, että sairaalassa synnyttäneiden naisten ja siellä syntyneiden lasten terveys oli hieman paremmalla tolalla kuin kotisynnytyksissä.
Syyskokouksessa 5.11.2025 prof. Ilkka Nummelan esitelmän aiheena oli Syntymättömät suomalaiset. Suuret nälkävuodet 1860-luvulla syntyvyyden näkökulmasta. Viimeaikaisessa maamme alhaista syntyvyyttä koskevassa keskustelussa viitataan säännöllisesti vuoteen 1868, jolloin täällä syntyi poikkeuksellisen vähän lapsia. Tuolloin Suomessa elettiin läntisen Euroopan toistaiseksi viimeisintä nälkäkriisiä, joka johti noin joka kahdennetoista suomalaisen ennenaikaiseen kuolemaan. Historioitsijat ovat keskustelleet vuosia siitä, tappoiko silloin nälkä vai tauti. Nälkävuosiin sijoittuva alhainen syntyvyys on sen sijaan jäänyt miltei kokonaan tutkijoiden huomion ulkopuolelle. Esitelmässä tarkasteltiin 1860-luvun nälkäkriisin heijastumista syntyvyyteen eri puolilla Suomea.
Avoin yleisöluento oli 23.10.2025 Turun pääkirjaston Studiossa. SPR:n Veripalvelun viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviainen kertoi verenluovutuksen historiasta Suomessa esitelmässään Pieniä suuria tekoja. Järjestelmällisen verenluovuttamisen organisoivat Suomessa ensimmäisenä partiolaiset, 90 vuotta sitten?
Syysretki toteutui 7.9.2025. Retkikohteina Halikon museo ja kirkko, Wiurilan kartano ja Meritalon museo. Tarkempi ohjelma jäsenkirjeen 3_2025 retkiliitteessä.